University of Oulu

Saara, Krista ja Jenni kertovat uudistuneesta kandiohjelmasta sekä terveystieteiden maisteriopinnoista ja juttelevat siitä, millaista yliopisto-opiskelu terveystieteen aloilla Oulun yliopistossa on. Terveystieteiden keskiössä on ihminen, ja tutkimus ja opetussisällöt keskittyvät ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Terveystieteiden osaaminen auttaa turvaamaan hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Outi (historia), Laura (logopedia), Niina (kulttuuriantropologia) ja Lauri (informaatiotutkimus) juttelevat siitä, millaista on opiskelu Oulun yliopistossa ja miltä opiskelijan arki heidän kokemustensa perusteella on vaikuttanut. Opiskelijat kertovat millaisia kursseja heidän opiskelualoillaan on, mihin eri aloilta voi työllistyä ja miksi he ovat valinneet Oulun yliopiston opiskelupaikakseen. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Veera (tietojenkäsittely), Aleksi (tietojenkäsittelytiede), Riku (elektroniikka ja tietoliikennetekniikka) ja Väinö (tietotekniikka) juttelevat siitä, millaisia ovat käytännössä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alojen opinnot. Näitä aloja yhdistää muun muassa perehtyminen digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Roosa (saksan kieli), Stina (ruotsin kieli), Arsi (englannin kieli), Veikka (suomen kieli), Julia (kirjallisuus) ja Máren-Elle (saamelainen kulttuuri) kertovat kokemuksiaan humanististen alojen opiskelusta ja humanistisen tiedekunnan yhteishengestä. Kulttuurien ja vuorovaikutuksen ymmärrys ovat valtteja nykypäivän kansainvälisessä työelämässä. Kielten ja kulttuurien opinnoista saat kattavat taidot kansainväliseen yhteistyöhön, jossa kulttuuriset erityispiirteet korostuvat. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Vilja (interkulttuurinen opettajankoulutus), Saana (erityispedagogiikka), Kiia (interkulttuurinen opettajankoulutus), Linda (musiikkikasvatus) ja Saana (varhaiskasvatus) kertovat kasvatusalojen opiskelusta Oulun yliopistossa ja omista opiskelukokemuksistaan yhteisöllisessä kasvatustieteiden tiedekunnassa. Opiskelijat esittelevät suomenkielisen luokanopettajan, interkulttuurisen opettajankoulutuksen, musiikkikasvatuksen, varhaiskasvatuksen, erityispedagogiikan ja yleisen kasvatustieteen koulutusta. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Mirella (konetekniikka), Anna-Kaisa (ympäristötekniikka), Eeva (tuotantotalous), Kerttu (arkkitehtuuri) ja Roosa (rakennus- ja yhdyskuntatekniikka) juttelevat tekniikan alojen opiskelusta Oulun yliopistossa. Opiskelijat kertovat muun muassa miten tekniikan alat eroavat toisistaan, minkälaista opiskelu yliopistossa käytännössä on, millaisiin töihin opiskelut valmistavat ja mitä hyötyä on kansainvälistymisestä. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Jyri, Elisa, Sini ja Elina kertovat minkälaista on kauppatieteiden opiskelu Oulun yliopistossa. Opiskelijat kertovat kauppatieteiden laaja-alaisista opinnoista, joissa opiskelija pääsee kolmena ensimmäisenä opiskeluvuotena perehtymään kaikkiin kauppatieteen osa-alueisiin. Maisterivaiheessa voi erikoistua taloustieteeseen, laskentatoimeen, markkinointiin, rahoitukseen tai kansainvälisen liiketoiminnan johtamiseen. Podcast on tallenne kevään 2020 Instagram Live -lähetyksestä.

Magneettisia hyrriä ja ultranopeita mittauksia

 

Tutkimukseni keskittyy uusien NMR-menetelmien kehittämiseen molekyylien, materiaalien ja nanosysteemien rakenteen ja ominaisuuksien määrittämistä varten. Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia (NMR-spektroskopia) on eräs monipuolisimmista moderneista kemiallisista analyysimenetelmistä. Se tarjoaa yksityiskohtaista tietoa molekyylien rakenteesta ja liikkeestä. NMR-ilmiötä hyödynnetään myös sairaaloista tutussa magneettikuvausmenetelmässä. Kehitämme muun muassa NMR-spektroskopian ja magneettikuvauksen periaatteita yhdistäviä ultranopeita kokeita, joilla moniulotteisten relaksaatioaika ja diffuusiomittausten kestoa saadaan lyhennettyä murto-osaan. Menetelmä tekee mahdolliseksi myös kokeen herkkyyden kasvattamisen monella kertaluvulla ydinspinien hyperpolarointitekniikoiden avulla. Sovellamme menetelmää esimerkiksi syöpäsolujen aineenvaihdunnan tutkimisessa.

Mietteitä yhdyskuntasuunnittelusta ja arkkitehtuurista

 

Professori Tarja Outilan tutkimus kohdentuu erityisesti työelämässä esille tulleisiin maankäytön haasteisiin. Yhdyskuntasuunnittelu on mahdollisuuksien luomista, rakennetun ympäristön suunnittelua sekä päätöksentekoon liittyvien prosessien hallintaa. Outilan tutkimuksessa lähtökohtana on kaavoitus ja sen merkitys rakennetun ympäristön muutoksessa. Kaavoitus on elinvoiman, kilpailukyvyn sekä ilmastomuutoksen sopeutumisen kannalta kuntien merkittävimpiä lakisääteisiä tehtäviä. Outila keskittyy tutkimuksessaan erityisesti siihen, miten maankäytön suunnittelun keinoin voidaan edellä mainittujen teemojen osalta tehdä muutoksia ja luoda uusia toimintaperiaatteita.

The Path to (Human) Perception Engineering

 

Enabled by a confluence of recent technologies, virtual reality is on the verge of dramatically reshaping the way people experience life by directly stimulating or disrupting their sensory systems. This leads to the engineering of targeted perceptual illusions. For example, a robotic telepresence system that leverages current display, tracking, and imaging technologies would enable people with limited mobility to explore the world and interact with others. My vision is that a new field is emerging in which human perceptual experiences are engineered through wearable displays, sensing systems, and robots. Call it perception engineering. In addition to contributions from all over classical engineering, the most critical knowledge comes from perceptual psychology and neuroscience, which need to be adapted from the science of perception to the engineering of perception. This leads to unique challenges for researchers, educators, and everyone who participates in this technological revolution.

Lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja voidaan tukea myös digitaalisin keinoin

 

Tunteiden tunnistamistaitojen harjoittelussa ja muussa sosioemotionaalista kehitystä tukevassa kuntoutuksessa ja opetuksessa voidaan käyttää tehokkaasti myös digitaalisia keinoja. Havaitsimme kehittämämme Tunne-etsivät-pelin käytön harjaannuttavan ADHD-lasten, kuulovammaisten lasten sekä autismikirjoa tai kehityksellistä kielihäiriötä edustavien lasten tunteiden tunnistustaitoja. Toisessa hankkeessamme selvitämme, millaisia vaikutuksia laatimallamme Kaveritaitoja kerronnalla -tukiohjelmalla on lasten kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin. Tukiohjelman keinoina käytetään lasten kielellisten ja tunteiden tunnistamis- ja säätelytaitojen tukemista tunteita ja sosiaalisia tilanteita käsitteleviä kertomuksia lukemalla. Lisäksi varhaiskasvattajat käyttävät siirtymätilanteita ennakoivia ja helpottavia sosiaalisia tarinoita ja tunteiden ja ristiriitatilanteiden sanoittamista päiväkodin arjessa.

Kriittinen historianfilosofia ja kolme suurta: tiede, filosofia ja historia

 

Professori Jouni-Matti Kuukkasen tutkimus on keskittynyt kolmelle aihealueelle: tieteenfilosofiaan, tieteenhistorian kirjoittamisen metodologiaan ja filosofiaan sekä historianfilosofiaan. Hänen väitöskirjansa käsitteli tieteenfilosofi Thomas Kuhnia ja kysymystä, miten tieteellisten termien merkitysmuutokset vaikuttavat näkemyksiin tieteen kehityksestä historiassa. Väitöstä seuraavina vuosina hän suuntautui tarkastelemaan tieteenhistorian selittämisestä esitettyjä teorioita ja erityisesti oletusta, että tiede on lähtökohtaisesti kulttuurisesti paikallista ja vasta toissijaisesti yleismaailmallista. Viime vuodet Kuukkasen tutkimus on kohdistunut historian ja historiografian filosofiaan, josta hän julkaisi kirjan Postnarrativist Philosophy of Historiography vuonna 2015. Keskeinen haaste nykyisessä tutkimuksessa on perustella, miksi ja missä mielessä historiankirjoitus on rationaalista toimintaa.

Tutkimuksesta liiketoimintaa

 

Työelämäprofessorin tehtävänä on tukea erityisesti ICT-alan tutkimustulosten kaupallistamista ja uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymistä. Tavoitteena on luoda yliopistokulttuuri, jossa tutkimustulosten kaupallistaminen nähdään positiivisena voimavarana ja yrittäjyys houkuttelevana uravaihtoehtona. Janne Haverinen valmistui tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistosta 2004 aiheenaan hahmontunnistus, koneoppiminen, ja robotiikka. Väitöksen jälkeen hän jatkoi virkaatekevänä professorina ja tutkijana Oulun yliopistossa, kunnes siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2012 perustamaansa IndoorAtlas-yritykseen, joka tuottaa sisätilapaikannukseen liittyviä ratkaisuja kansainvälisille asiakkaille, kuten Baidulle ja Yahoo! Japanille. Nykyisin hän toimii IndoorAtlaksen omistajana ja hallituksen jäsenenä.

Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tehtävä tutkimus ja opetus kattavat historia- ja perinnetieteet, kirjallisuuden, informaatiotutkimuksen ja kielitieteet, joihin kuuluu myös puheterapeutiksi valmistava logopedia. Oulun yliopiston erityisenä valtakunnallisena tehtävänä on saamen kielen ja kulttuurin opetus ja tutkimus. Opiskelijamme vastaavat kysymyksiin kielitaidon merkityksestä, sivuaineista ja humanistien monipuolisista työllistymismahdollisuuksista.

Lue lisää

Oulun yliopisto tarjoaa monipuolista diplomi-insinöörikoulutusta, korkeatasoista tietojenkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan opetusta, ja onpa meillä Suomen pohjoisin arkkitehtikoulukin. Yhteensä näitä aloja opiskelee yli 5 000 opiskelijaa! Monipuolinen kurssitarjonta ja poikkitieteellisyys tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden yksilölliseen opintopolkuun. Opiskelijamme kertovat alan valinnasta, opinnoista ja työllistymisestä.

Lue lisää